Hylkäsin ja purin. Aloitin neuloa Felicityä (linkki Ravelryyn). Ajattelin, että nyt tuli ihan hyvä, mutta lanka oli malliin aivan liian jäykkää, (saatoin myös neuloa hieman piukkaa!?!) ja edelleen pipo kiristi päätä. Lähdin tämän version kanssa jo kerran ulkomaailmaankin, mutta en sitä kauaa päässäni pitänyt. Pipon "löysä ja laskeutuva" laki ei ollut aivan niin "löysä ja laskeutuva" kuin olisi pitänyt, ja aivan yhtä hyvin olisin voinut sulloa sisälle pumpulia ja kävellä ufon näköisenä luonnottoman suuren takaraivon kanssa!
Eli purkuun meni sekin. Ja kuten niin useasti aiemminkin, kolmannella kerralla sitten onnisti. Valitsin malliksi löysän myssyn, mutta kun kiskoo pipon kunnolla pähän, niin se vastasi juuri mielikuvaa siitä, mitä halusin:
Malli on siis Brambles Beret, verkkolehti Knittystä.
Puikot 4mm ja lankana Cascade Yarns 220 Paints, vajaa 100g.
Neuloin molemmat kaaviot kerran ja tein vielä tupsun. Enpä ole muuten tupsua tehnyt sitten ala-asteen! Silloin se oli aivan lempipuuhaa. Istuttiin kavereiden kanssa opettajan luvalla välitunnit sisällä ja tehtailtiin tupsuja hirvittävät kasat! Kerättiin kaikki tyhjät muropakkaukset ynnä muut, jotta saatiin pahvia kehikoksi... Minneköhän ne kaikki tupsut mahtoikaan päätyä!?!
Sinulle on jotain blogissani :).
VastaaPoista